perjantai 5. joulukuuta 2014

Veronpalautuksella säästäminen

Tällä viikolla monen Suomalaisen tilille on kilahtanut veronpalautus. Veronpalautus on keskimäärin 653 euroa ja verottaja maksaa ennakonpalautukselle 0,5 % koron. Aika huono tuotto noinkin suurelle summalle sanoisin. Keskustelin taannoin erään henkilön kanssa, jonka mielestä veronpalautusten avulla säästäminen on tehokasta siinä, mielessä että kun vertaillaan yleisesti esimerkiksi vastaavalla riskitasolla olevia säästömuotoja, veropalautukset ovat ihan kilpailukykyinen vaihtoehto. On totta, että perinteisille säästötileille maksettava korko ei tällä hetkellä ole päätä huimaava ja osa ihmisistä kokee vieraana ajatuksen osakkeisiin tai rahastoihin sijoittamisesta.

Asian voi ajatella toisinkin. Kun maksat liikaa veroja, annat valtiolle ilmaista lainaa, jolle se ei edes maksa kovin kummoista tuottoa. Näin ollen eikö vertailukohdaksi pitäisi siis ottaa erityppiset korko instrumentit, jotka sijoittavat valtioiden tai yritysten lainoihin. Valtio ja kunnat laskevat vuosittain markkinoille velkakirjoja, joihin sijoittamalla on mahdollista saada 3- 7%  koron. Sijoitusajat ovat yleensä 2–7 vuotta, joten ei näihinkään velkakirjoihin tarvitse vuosikausiksi sitoutua. Sijoituskohdehan sinänsä on sama, Suomi Oy AB.

Onko sillä sitten mitään väliä missä niitä rahoja makuuttaa vuoden vaikka niille saisikin vain 0.5 % koron. Vaikka inflaatio ei tällä hetkellä olekaan päätä huimaava, huomauttaisin että näinkin matala inflaatio on poikkeuksellista ja inflaatio on kuitenkin viime vuosina ollut 1- 3 % tienoilla. Inflaatio syö aina säästösi ja myös ostovoimasi pitkällä tähtäimellä. Mielestäni on iso riski makuuttaa rahojaan pitkiä aikoja ihan missä vain mistä, ei saa kunnon tuottoa.

Aika moni suomalainen näyttää käyttävän veronpalautukset joululahjoihin eli kulutukseen. Osa maksaa pois luottokorttivelan. Mitä jos tämä keskimääräinen 653 euroa olisi sijoitettu esimerkiksi osake indeksirahastoon. Tämän vuoden aikana osakkeet ovat lievästi sanottuna ylikuumenneet ja tämä on tietty näkynyt myös indekseissä siten, että tuottoa on tullut ihan mukavasti. Helposti yli 0,5% koron.  Suoraviivaisesti ajateltuna suomalaisten ostovoima olisi kasvanut huimasti, jos edes puolet veronpalautuksen saajista olisi sijoittanut veronpalautussumman johonkin passiiviseen indeksirahastoon. Inflaation johdosta suomalaisten ostovoima sen sijaan vähenee, koska valtio ei maksa inflaation ylittämää korkoa

Mitä tulee lainan lyhentämiseen, niin yleisesti ottaen luottokorttien korot ovat yleensä 6-10 % luokkaa, riippuen luottokortti yhtiöstä. Jos velka-aika on pitkä, olet saattanut maksaa luottokorttiyhtiölle korkojen kera, sen mitä olet aikanaan tuhlannut. Kulutuslainan maksaminen veronpalautuksilla on totta kai hyvä asia, jos velkaantumisesta päästään näin eroon. Rahaan tällä tavalla tullaan tosin menettämään  korkojen muodossa.

Itse otan joka vuosi mätkyt, sillä mätkylle saa mahtavan maksu-suunnitelman  pienellä korolla, vastaavaa ei saa mistään pankista. Melkein ilmaista lainaa valtiolta sijoitusrahastoon, käy minulle!

tiistai 25. marraskuuta 2014

Kuinka estää säästöjen tuhlailu


Suurin osa ihmisistä on tavallisia palkansaajia, jotka eivät rikastu pelkällä kuukausittaisella palkallaan. Marginaalissa ovat myös yrittäjät, joiden tulot ovat miljonääriluokassa. Lottoaminen on tietysti aina mahdollista, mutta rikastuminen ei todennäköistä. Säästöt ovat siis kaiken vaurastumisen perusta, eikä ilman säästöjä voida aloittaa sijoitustoimintaa.  Sijoitustoiminnan perusta on että talouden ylimääräinen tulo ohjataan tuottavaan sijoitukseen josta saadaan tuottoa.


Törmään joskus kysymykseen, että miten minulla on varaa sijoittaa? Olenhan työssäkäyvä opiskelija, jonka tulot vaihtelevat huomattavasti kuukausittain. Vastaan että, koska säästän.  Minun tapauksessani säästäminen sijoitukseen varten voi olla joko rahastosäästämistä, jossa pienellä summa päästään jo sijoittamaan tai suoraa osakesäästämistä, jossa tosin vaaditaan aina jo isompia pääomia, eikä ihan muutamalla satasella selvitä.

En ikinä tuhlaa rahaa, jonka olen korvamerkinnyt sijoittavani. Sijoituksiin tarkoitetut säästöt eivät yksikertaisesti kuulu tuhlattavaksi.  Osa sijoittajista kutsuu tällaista käteisvarallisuutta käteiskassaksi, josta voi irrottaa pääomia houkuttelevan sijoituskohteen tullessa markkinoille sopivaan hintaan. Käteinen on kuningas tietyissä tilanteissa.

Eikö sun sitten ikinä tee mieli vaan ostaa jotain ihanaa itsellesi?

Kyllä tekee. Harmittaa pirusti kun osakemarkkinoilla jonkun hyvän yhtiön hinta laskee syystä tai toisesta pörssissä, eikä minulla ole varaa ostaa sitä, koska käteiskassani on liian pieni! Tämä ajattelutapani estää minua tuhlaamasta sijoituksiin tarkoitettuja säästöjä Stockmannin käsilaukkuosastolle. Mutta olen minäkin ihminen, enkä ole immuuni kauniille vaatteille tai kengille ja kyllä tuhlaan joka kuukausi tietyn, budjetoidun osan tuloistani, myös kulutukseen. Säästöihini en vain koske, sillä ymmärrän sen että viiden minuutin visiitti Stockmannin käsilaukkuosastolla saattaa maksaa minulle 700 euroa säästöjäni ja tämän 700 euron tienaaminen takaisin kestää kuitenkin useita viikkoja.  Sori vaan, Stockmann mutta minun säästöilläni ei tavaratalojanne pelasteta.

Lopuksi
Aina kun mietit säästöjesi tuhlaamista, mieti myös kuinka kauan säästit kyseistä summaa ja kuinka kauan sinulla menee, että tienaat kulutetun summan takaisin. Olisiko säästöt kuitenkin parempi sijoittaa, jolloin raha tuottaa sinulle myös tulevaisuudessa.


Ps. pahoittelut jälleen kerran blogin hiljaisuudesta. Allekirjoittanut on asunut viime kuukaudet yliopiston kirjastossa, joten vapaa-aika on ollut vähäistä. Lupaan kuitenkin parantaa tapani ja uusia postauksia on luvassa jo ensi viikolla.

maanantai 11. elokuuta 2014

Rahat lapsityössä kaakao pellossa ja tehotuotannossa pikaruokalassa! Pari sanaa eettisestä sijoittamisesta

Pahoittelut blogin hiljaisuudesta! Työtilanteen muutoksesta johtuen, en ole ehtinyt päivittämään blogia normaalin tapaan!

Tänään ajattelin kuitenkin lukijan toiveesta kertoa ajatuksiani eettisestä sijoittamisesta. Sijoittamismuotona eettinen sijoittaminen ei ole sen erilaisempaa kuin muukaan sijoittaminen.  Eettinen sijoittaminen ei siis ole vain viherpiipertäjien hommaa vailla todellisia tuottoja. Eettinen sijoittaminen on sijoittamista, eikä hyväntekeväisyyttä ja näin ollen sitä koskevat aivan samanlaiset kriteerin kuin muutakin sijoittamista.
Tiettyä sijoitusetiikkaa noudattava sijoittaja saattaa kieltäytyä sijoittamasta tiettyihin toimialoihin tai yrityksiin, joiden toiminnassa on todettu vastuuttomuutta, esimerkiksi suhteessa yrityksen työntekijöihin tai ympäristöön. Nopein tapa aloittaa eettinen sijoittaminen on, ostaa osuus eettisestä rahastosta. Eettisiä rahastoja on tarjolla useilla eri pankeilla, mutta tiukkoja eettisiä periaatteita noudattava sijoittaja tarkastaa aina, mihin yhtiöihin eettinen osakesijoitusrahasto todella sijoittaa. Tutkiessani asiaa huomasin, että useassa eettisessä osakerahastossa on mukana esimerkiksi Nestle ja McDonald's, joita voidaan pitää hieman kyseenalaisena, ottaen huomioon yhtiöiden historia. Tosin Nestle on joutunut siistimään toimintaansa huomattavasti viime vuosina.

Puhuttaessa eettisistä indekseistä eräs hyvä vaihtoehto on DowJones Sustainability Group Indexes- indeksi perhe. DJSGI indekseihin otetaan mukaan vain yhtiöitä, jotka ovat läpäisseet ns. Best-in-class kriteerin, eli yritykset ovat toimialallaan omaksuneet vastuullisia liiketoimintatapoja parhaiten ja yritys  huomio yhteiskunta- ja yritysvastuullisuuden. Indekseihin voi toki sijoittaa rahastoina, mutta indeksien sijoituskohteista voi ottaa myös mallia siitä, mitkä yritykset ovat hoitaneet asiansa sen verran vastuullisesti, että ovat päässeet mukaan indeksiin.
Eettisyys on jokaiselle eri asia
Eettisyys ja moraali ovat monelle hyvin henkilökohtaisia asioita, eikä valmiista sijoitusratkaisuista aina löydy oman etiikan mukaista vaihtoehtoa. Jokainen voi toki muodostaa eettisen sijoitussalkun myös itse. Tällöin kannattaa kiinnittää eniten huomiota yhtiön toimialaan ja siihen, että onko yrityksen vuosikertomuksessa tai muussa julkaisussa yhteiskuntavastuu raporttia. Myös erilaiset ympäristöt sertifikaatit ja sitoumukset reiluista työolosuhteista ja työturvallisuudesta saattavat auttaa etsiessäsi eettisesti sopivaa vaihtoehtoa salkkuusi. Yrityksen omistajana sinulla on periaatteessa mahdollisuus myös vaikuttaa yrityksen toimintaan. Vaikuttamisen mahdollisuus on kuitenkin piensijoittajalla hyvin marginaalinen, joten en lähtisi ostamaan esimerkiksi turkisyhtiön osakkeita sillä mielellä, että tulevaisuudessa tämä yritys vaihtaa toimialaansa täysin.
Onko eettinen sijoittaminen sitten järkevää? On ja ei. Tietyllä tapaa sijoittaja näin hyväksyy sen, että tuotto ei ole ensisijainen arvo sijoittamisessa, sillä tietyt mahdollisesti hyvinkin tuottavat sijoituskohteet jäävät tällöin pois vaihtoehdoista. Toisaalta yritys, jolla ei ole minkäänlaista yritys- ja yhteiskuntavastuu ohjelmaa saattaa aiheuttaa itselleen pitkällä aikavälillä vahinkoa. Esimerkiksi kulutustuotteisiin erikoistunut yritys ottaa suuren maineriskin, jos kuluttajat boikotoivat sen tuotteita yrityksen epäeettisen toiminnan vuoksi. Aiemmin mainitsemani Nestle on tästä erittäin hyvä esimerkki.   
Mistä tiedän toimiiko varainhoitajani vastuullisesti?  Finland’s Sustainable Investment Forum (finsif) on kerännyt verkkosivuilleen listan varainhoitolaitoksista, pankkiiriliikkeistä ja pankeista, joista osa on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Samaan hengenvetoon on tosin sanottava, että YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet eivät velvoita ketään toimijaa, vaan antaa kullekin toimijalle mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa valitsemillaan keinoilla. Periaatteet velvoittavat toimijat raportoimaan vuosittain, mutta varsinainen sanktioihin perustuva sopimus se ei ole.
Lopuksi

Muistakaa aina selvittää sijoituskohteenne kulut, vaikka toimisitte eettisesti. Jos tarkoituksena on hyvän tekeväisyys, suosikaa Suomen Punaista Ristiä. 

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Mitä enemmän tiedät, sitä parempia neuvoja saat

Talousblogeissa ja talousuutisissa on viimeaikoina käyty keskustelua erilaisten rahastojen kuluista ja varsinkin siitä, ovatko aktiivisesti hoidetut rahastot oikeasti parempia kuin passiivisesti hoidetut indeksirahastot ja mitä aktiivisesti hoidetut rahastot oikeasti sisältävät.  Mielipiteitä on useita, mutta totuus suomalaisten rahastosijoittamisesta lienee se, että useat sijoittavat siihen rahastoon, jota pankki heille ensimmäisenä tarjoaa. Sattuneesta syystä, olen käynyt usean pankin ja pankkiiriliikkeen juttusilla neuvottelemassa sijoitustoiminnasta ja lähes joka ikinen kerta minulle on tarjottu erilaisia yhdistelmärahastoja ja osakerahastoja, indeksirahastoja ei kertaakaan. Pankit ja pankkiiriliikkeet ovat velvoitettuja tekemään selvityksen piensijoittajan riskitasosta, jonka perusteella he yleensä suosittelevat tietyntyyppisiä sijoitusmuotoja.




Yhdistelmärahastojen kulut ovat usein melko suuria, joten niiden myyminen on pankeille kannattavaa. Usein pankkien myydyimmät rahastot ovat ns. "tuulipukurahastoja", joita pankkineuvojat tarjoavat valtaosalle asiakkaista. Yhdistelmärahaston etu kieltämättä on se, että riskitasoltaan rahasto on huomattavasti puhdasta osakerahastoa pienempi ja rahaston heilunta on näin ollen jokseenkin maltillista. Jos vaihtoehtona on, joko säilyttää rahoja pienikorkoisella säästötilillä tai sijoittaa yhdistelmärahastoon, voi yhdistelmärahasto olla parempi vaihtoehto. Toki sijoittamisen kulut kannattaa aina selvittää, sijoitti mihin tahansa.

Suurin osa ihmisistä on riskin kaihtajia, siksi yhdistelmärahastojen myyminen on pankeille niin helppoa. Ota ihan vähän riskiä, mutta et liikaa. Toinen syy on se, että suurimmalla osalla pankin asiakkaista ei ole mitään käsitystä vaihtoehtoisista sijoitusmuodoista, eikä ole pankin intressissä esitellä näitä (kuluiltaan matalia) ratkaisuja asiakkailleen. Asiakkaan näkökulmasta pankki saattaa tarjota ihan hyvän vaihtoehdon henkilölle, jota ei muuten kiinnosta sijoittaminen pätkääkään.  Jossakin niitä rahoja on pakko säilyttää ja ihan kiva jos niille saa jonkin verran tuottoa. Yhdistelmä rahasto on kuitenkin hajautettu vaihtoehto, ainakin säästötiliin verrattuna.


Erään pankkiiriliikkeen myyntipäällikkö kerran totesi minulle, että suurin osa asiakkaista pitäisi laittaa sijoituskouluun, jotta heille voitaisiin tarjota oikeasti kunnollista varainhoitoa. Kysyessäni miksi pankkiiriliike ei itse järjestä tällaista sijoituskoulua sain vastaukseksi:

 ”it is just bad business”

Niin no, sokeaa on vaikeaa opettaa näkemään ja välinpitämätöntä kiinnostumaan.

Viikon sijoitusvinkki


Mitä enemmän tiedät sijoitustoiminnasta, sitä parempia neuvoja saat sekä opit tunnistamaan hyvät ja huonot neuvot toisistaan. Ota selvää asioista, tutki, opi ja innostu. Vaihtoehtoja on joka lähtöön, mutta mahdollisuuksien tunnistamiseksi on tiedettävä edes jotain. Määritä riskitasosi ja tuottotavoitteesi ennen sijoituskohteen valintaa. Kulut nakertavat aina tuottoja, joten ota ne aina huomioon.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Kaikkea ei tarvitse omistaa itse

Tunnustan, minulla on aivan liikaa turhaa tavaraa. Turhan tavaran kerääntyminen alkoi vuonna 2003, jolloin äitini päätti, että minun on aika aloittaa astiasarjan kerääminen, jotta minulla on tarpeeksi astioita kun muutan pois vanhempieni luota. Sain siis rippilahjaksi kasan posliinia Tarpeetonta varmaan sanoa, että tämä astiasarja oli eräältä tunnetulta suomalaiselta posliininvalmistajalta, jonka astiasarjoja suurin osa suomalaisista (naisista) hamstraa kotiinsa. Sain näitä kippoja joulu-, syntymäpäivä- ja valmistujaislahjaksi ainakin kymmenen vuotta. Oli siinä muuttokuormaa, kun viimein muutin.

Äitini tarkoitus oli kyllä hyvä, valmistaa tytär maailmalle. Sääli vain että muuttaessani pois kotoa muutin ulkomaille. Muuttaessani jouduin jättämään suurimman osan tavaroistani vanhemmille, sillä rahtikulujen vuoksi oli turhan kallista raahata posliinia ympäri Eurooppaa. Sirpaleet toki tuovat onnea. Sittemmin Suomeen palattuani olen yrittänyt hankkiutua osasta tästä posliinista eroon, sillä asunnossani ei ole suurta keittiötä, jossa astioita säilyttää. Eikä suurelle astiastolle ole edes käyttöä sillä illalliskutsut olen ulkoistanut ravintolojen ja muiden ammattilaisten hoidettavaksi. Allekirjoittanut kun on hyvä talousasioissa, mutta en ole gourmet-kokki, siksi ravintolapalveluiden käyttäminen mahdollisuuksien mukaan on toistaiseksi ollut edullisempi ratkaisu kuin lisäneliöiden ostaminen kaupungin keskustasta tai kokkaamaan opettelu.


Tavaroilla on aina jonkin verran kuluja niiden ostohetken jälkeen. Astioiden kohdalla nämä kulut ovat siinä mielessä välillisiä, että ne ilmenevät lähinnä säilytys ja ylläpito kuluina. Astioiden kulut näkyvät näppärästi asuntoilmoituksissa:

Keittiö, jossa on paljon säilytystilaa

Säilytystila maksaa aivan samalla tavalla kuin mikä muu tahansa asuinneliö. Tämä ei koske vain keittiötä, vaan myös vaatekaappia, autotallia ja kirjahyllyä sekä hifisysteemiä. Ylläpitokuluissa auto on klassisin esimerkki, sillä tunnettua on, että auton huoltoon saa helposti laitettua paljon rahaa.

Kaikkea ei kuitenkaan ole tarpeellista omistaa itse. Minulla ei ole kykyä tehdä gourmetruokaa, käännyn siis ammattilaisten puoleen illallisten järjestämisessä. Kaikesta kulutuskritiikistä huolimatta, pidän hyvin paljon kauniista tavaroista, mutta koen, että niiden omistaminen ei tuo minulle minkäänlaista lisäarvoa, voin siis ihan hyvin lainata ne. Ystävieni häitä varten vuokrasin juuri luksuslaukun, sillä koen sen omistamisen yhtä viikonloppua varten hieman turhana. Oleellista on että, en kiinnitä rahojani liikaa tavaroihin, jotka eivät tulevaisuudessa tuota minulle mitään. Toki jokaisella on oltava jonkin verran tavaroita, mutta jos et järjestä usein 12 henkilön juhlaillallisia, niin onko niiden astioiden omistaminen välttämätöntä? Tai jos et käy usein iltapukua vaativissa juhlissa, onko sen iltapuvun ostaminen ainoa vaihtoehto?

Ihminen suhtautuu tunteella omistamiinsa esineisiin. Luomme mielikuvia esineiden ympärille, kuvittelemme läheiset ihmiset syömään kansamme juhla-astiastostamme. Kuvittelemme, että esineet tuovat meille kokemuksia. Samanlainen kokemus voi syntyä vaikka et omistaisikaan tavaroita itse. Voit tuntea itsesi kauniiksi vuokrapuvussa, voit lainata catering yritykseltä astiaston ja juhlat voivat silti onnistua. Voit tuntea itsesi rikkaaksi vuokra Audissa ja kantaessasi vuokra Louis Vuittonia.



Kaikkea ei tarvitse omistaa, kokemus ratkaisee. Kokemukset tekevät sinut onnelliseksi.

Translation

Buying and owning stuff won't make you happy. 

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Muodin uhrit ry

Juhannuksen alennusmyynnit alkoivat tänä vuonna ennätys aikaisin. Kuljen säännöllisesti kaupungin keskustassa, enkä voinut olla huomaamatta suuria, punaisia sale- ilmoituksia eri liikkeiden ikkunassa. Suomessa vaatekaupoilla ei mene erityisen hyvin. Luksuslaukkuja käsitelevässä postauksessa mainitsinkin, että kulutustuotteita voi harvoin pitää sijoituksena. Jälkeenpäin aloin pohtia, että ehkä muodin seuraamisesta voi olla jotain hyötyä myös sijoitustoiminnassa. Kotimaisten esimerkkien puuttuessa joudun katsomaan lahden taakse rakkaaseen länsinaapuriimme, josta löytyy useita esimerkkejä onnistuneista vaate ja muotibrändeistä. Toki Stockmann olisi voinut toimia esimerkkinä, mutta Stockmannia voidaan edelleen pitää jokseenkin paikallisena yhtiönä, enkä ota sen toimintaan sen kummemmin kantaa, mutta sanotaanko nyt näin, että Stockmannilla on edelleen liian paljon rahaa seinissä ja liian vähän rahaa bitteinä. Tämän johdosta en pidä sitä kilpailukykyisenä sijoituskohteena, muodista puhuttaessa.

“I like my money right where I can see it, hanging in my closet”  Carrie Bradshaw

Hennes & Mauritz on kansainvälinen vaateketju, muotitalo, uhreiluliike, sisustustavaratalo sekä verkkokauppa. H&M konserniin kuuluu myös vaateliike Monki, Cos, &Othersore ja Weekday sekä farkuistaan tunnettu Cheap Monday. H&M on talouden taantumasta huolimatta kasvattanut liikevaihtoaan, lähinnä siitä syystä, että yritys on viimeaikoina laajentunut voimakkaasti itään, muun muassa Intiaan. Yhtiö ilmoittikin vastikään laajentavansa toimintaa niin Euroopassa kuin Aasiassa.  Vaateketjun menestymisen kannalta on ensisijaista olla läsnä siellä, missä on paljon nuoria aikuisia erityisesti naisia, jotka ovat kiinnostuneita ns. ready-to-wear muodista. Voimakkaan markkinoinnin ansiosta H&M on saavuttanut aseman edullisena muotiliikkeenä, josta löytyy jokaiselle jotain.

H&M on siitä poikkeuksellinen muotikonserni, että sen verkkokauppa on pääosiltaan ollut ihan kannattavaa. Muodin ja vaatteiden verkkokaupassa rasittavana tekijänä nähdään usein palautuksista koituvat kustannukset. Ilmeisesti monialainen jakelu sekä verkon että fyysisten liikkeiden avulla on toimiva konsepti, sillä verkkokauppaa ollaan tulevaisuudessa laajentamassa.

Tässä kohdassa kysynkin kaikilta fashionistoilta, mitä piditte H&M: n tämän sesongin vaatteista? Oliko mallisto mielestänne onnistunut ja oletteko ostaneet liikkeestä jotain viimeisen 6kk aikana? Todennäköisesti vastaus on kyllä. Brändin lisäksi H&M etu on siinä, että yhtiö tekee yhteistyötä usean eri tunnetun muotisuunnittelijan kanssa ja pyrkii saamaan jokaiseen mallistoonsa muutaman ”must have”- tuotteen. Tämän sesongin must have- tuote oli kevyt ja liehuva trenssi, joka on ainakin näkynyt usean kaupungin katukuvassa, sekä useissa muotiblogeissa ympäri maailman. H&M julkaisee säännöllisesti yhteistyömallistoja tunnetuiden suunnittelijoiden kanssa, mikä lisää vaatteiden myyntiä. Huhtikuussa yhtiö ilmoitti yhteistyömallistosta Alexander Wangin kanssa.

Hennes & Mauritz on kasvava yritys, jolla on kaikki edellytykset olla hyvä myös hyvä sijoitus. Sijoittajan kannalta merkittävänä näen sen, että osakekohtainen tulos on ollut kasvava ja että yritys hakee tulevaisuudessa tuottoa myös Euroopan ulkopuolelta, Aasian kasvavat taloudet tuovat pääosin positiivisen riskin yrityksen tulevaisuudelle. H&M osaketta voi ostaa Tukholman pörssistä.


Viikon sijoitusvinkki


Jos seuraat muotia, tarkista mitkä yritykset ovat pinnalla ja mitkä ovat niiden markkinat. Must have- tuotteiden seuraamisesta voi saada hyvän kuvan siitä, miten yrityksen brändi toimii. Muodin seuraaminen ja sijoittaminen voivat kulkea käsi kädessä, jos tunnistat kasvupotentiaalin muotikonsernissa. Muodin seuraamisen ei tarvitse kuluttaa lompakkoasi, vaan se voi myös tuottaa sinulle jotain.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Kuinka aloittaa sijoittaminen?


Yksinkertaisimmillaan sijoitustoiminnan voi aloittaa hyvinkin pienellä pääomalla. Pienellä pääomalla kannattaakin aloittaa, koska jokainen sijoitusuran alussa oleva henkilö ottaa yleensä eniten riskiä, eikä salkun riskisyyttä aina voida tasata hajauttamalla, koska ylimääräistä pääomaa sijoitustoimintaa varten ei ole. Salkun riskisyyttä voidaan näin ollen tasata ainoastaan sijoittamalla sen verran, kuin on varaa menettää. Positiivisena riskinä tällöin on se, että salkku voi parhaassa tapauksessa moninkertaistaa arvonsa tulevaisuudessa.

Sijoitustoiminnan voi aloittaa rahastoista. Rahastoissa on se hyvä puoli, että pääset pienellä summa kiinni sijoitustoimintaan. Rahasto-osuuden voi yleensä ostaa noin 30-60e ja voit tehdä sopimuksen rahastoyhtiön kanssa kuukausittaisesta rahastosäästämisestä. Rahastoissa kannattaa kuitenkin olla tarkkana siitä, minkälaisiin rahastoihin lähdet mukaan. Matalien korkojen aikana yhdistelmärahastot eivät useinkaan tuota yhtä paljon, kuin osakerahastot. Indeksirahastoista voi esimerkiksi etsiä sellaisen indeksin, joka noudattaa pienten kasvuyhtiöiden kurssien kehitystä.jolloin pääset hyötymään yritystenkasvusta.  Markkinoiden tilanne täytyy tuntea myös rahastosäästämisessä. Indeksirahastoja lukuun ottamatta, rahastot ovat kuitenkin kallistapa osallistua markkinoille, sillä rahastosäätämisen kulut ovat suhteellisen suuret.

Ensimmäinen sijoituskohde kannattaa valita alalta jonka arvonmuodostumisesta sinulla on tietoa ja jolla on kasvumahdollisuuksia. Pörssiyhtiöissä valinta kohdistuu yhtiöihin, joilla on suuri kasvupotentiaali markkinoilla. Suuret pörssiyritykset eivät useinkaan enää kasva niin voimakkaasti kuin pienet ja siksi on luonnollista että valinta kohdistuu nimenomaan yhtiöihin, jotka kasvavat. Yleinen ohje on se, että sijoita vain alaan jonka tunnet. Sanoisin kyllä ennemmin, että sijoita alaan, joka kasvaa. Suora osakesäästäminen vaati tosin jo jonkin verran pääomia, sillä osakesäästämisessä kulut nousevat suhteessa korkeaksi mitä vähemmän osakkeita ostat. Usein pankit ja pankkiiriliikkeet suosittelevat noin 500- 1000 e kertaostosta, kulujen tasaamiseksi.

Tee itsellesi säännöllinen sijoitussuunnitelma, noudata sitä, älä kuuntele ajoittamiseen liittyvää puhetta. Kun säästät säännöllisesti osakkeisiin ja muihin sijoituskohteisiin, sitä todennäköisemmin tulet hyötymään sekä markkinoiden noususta, että laskusta. Vaikka ostaisitkin jossain vaiheessa hintojen huipulla, tulet pitkällä tähtäimellä ostamaan osakkeita ja osuuksia myös alehintaan. Pörssiromahduksia kun sattuu aina silloin tällöin. Lotto ja muut uhkapelit ovat nopeiden voittojen metsästäjille. Pörssi on harvoin upporikasta tai rutiköyhää.

Aloitin oman sijoitusuran kertarytinällä sijoittamalla 5000 e erilaisiin indeksirahastoihin. En ole mikään kultalusikka takapuolessa syntynyt henkilö, vaan olen tehnyt töitä siitä asti kun olen ollut 19-vuotias. Säästöjä kerryttämällä ja itsekuria harrastamalla sain kerrytettyä itselleni mukavat säästöt, joille piti etsiä tuottavat sijoituskohteet. Ensimmäisen suoran osakesijoitukseni tein 2013- vuoden alussa.  Ostin silloin Saga Fursia, Neste Oila ja Oral hammaslääkäreitä Helsingin pörssistä.  Jokaista sijoitusta pidän tietyllä tapaa onnistuneena ja potentiaalia löytyy edelleen, tosin Oral hammaslääkäreistä luovun yleisen ostotarjouksen myötä kokonaan. Omasta sijoitusstrategiasta voin sanoa vielä sen verran että ostan suoria osakesijoituksia tietyllä summalla noin kaksi kertaa vuodessa, myyn harvoin mutta nopeasti tuottotavoitteen täytyttyä.

Minun vastaukseni kun pankkiiriliikkeestä soitetaan :)

Muistatko vielä mihin pörssiyhtiöön sijoitit ensimmäisen kerran?